sunnuntai 27. joulukuuta 2015

joulu ja keskiyön taikaa

Joulupyhäthän siinä oli ja siinä meni. 
Omasta puolestani jouluaatto ja pyhät menivät rauhallisesti; syödessä ja loikoillessa. En ole ehtinyt/jaksanut käydä välissä kirjoittelemassa tänne, sillä mitä minulla olisi sanottavaa? Ei edes kuvia näytettävänä, ennen tätä päivää.  

En saanut juurikaan joululahjoja - enimmäkseen sisustustavaroita: koristetyynyjä, päiväpeiton, verhot ja maton, sekä kirjan, kosmetiikkaa, lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan (♥), jalustan ja karkkia. Sen siitä saa, kun kasvaa vanhemmaksi. 
Sisustustavaroita sen takia, että olen hieman suunnitellut omilleen muuttoa. Tuskin ainakaan ennen kuin täytän 18 ensi elokuussa, mutta idea kuitenkin leijailee ilmassa. Kuitenkin toistaiseksi sisustusmonsterin uhrina on ainoastaan oma huoneeni; se on tällä hetkellä niin ruma ettei inspiraatioille tai edes ajatuksille löydy tilaa. 

Siitä lisää myöhemmin.


Viime yönä kello 12 huomasin taivaan olevan pitkästä aikaa tähtikirkas. Hetken kuumoteltuani sisälle jäämisen ja ulos pakkaseen menemisen välillä nappasin uuden jalustani ja kameran mukaan, ja ulos täysikuun paisteeseen. 

En enää pelkää pimeää. Vielä pari kuukautta sitten vilkuilin paniikissa kummallekin sivulleni ja huidoin taskulampullani ympäriinsä, ja olin peloissani. Nykyään kuitenkaan en enää välitä pimeästä.  En mielelläni lähde ulos pimeällä mutta jos olosuhteet sitä vaativat, lähden ilman suurempia kuumotuksia.



Eilen kuitenkin kymmenisen minuuttia yksin keskiyöllä valokuvattuani soitin ystävälleni, sillä halusin hoitaa valokuvaushomman kunnolla purkkiin, mutten halunnut olla yksin ja ilman juttuseuraa koska kuumotus. 
Yli puoli tuntiahan siinä vielä vierähti, ja olen kyllä yllättävän tyytyväinen lopputulokseen. Kuvat eivät ole aivan sitä mitä lähdin tavoittelemaan, mutta luulen että sen tyyppiseen kuvaan mitä yritin, tarvitsisi vielä valovoimaisemman objektiivin. Voisi yrittää investoida siihenkin. 





- Anni

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

itsenäisyyspäivä


Halusin vain tulla toivottamaan hyvää ja siunattua itsenäisyyspäivää teille kaikille. 


Suklaat on katsottu, tyynyt aseteltu kunnolla, ja lökärit jalassa, valmiina aloittamaan linnan juhlien katselemisen ja joka vuotisen pukuarvostelemisen. Viime vuonna pääsin viettämään itsenäisyyspäivää oikein kunnolla juhlien merkeissä, mutta tämä päivä on mennyt kirjoitellessa ja pizzaa syödessä. 

http://yle.fi/vintti/yle.fi/agricola/ci/kortit/evakko.jpg


tiistai 1. joulukuuta 2015

ensimmäinen luukku

Kello on puoli kaksi.
Joulukuun ensimmäinen päivä. 

Aika on kummallinen käsite. Minuutti on 60 sekuntia. Yksi päivä on 24 tuntia. Vuodessa on 365 päivää. 
Silti tuntuu kuin vasta eilen olisin syönyt mansikkakakkua petiksen koulun aulassa kesäloman kunniaksi, tai hölkännyt Tšekistä tulleiden vaihto-oppilaiden perässä pitkin Petäjäveden teitä joista juuri oli sulanut lumet, tai kipittänyt avojaloin Ouran luotsiaseman kiviä pitkin. Istunut takkahuoneessa peiton sisässä syömässä keksejä, samaan aikaan kun tuli rätisi takassa ja lennätti kipinöitä lattialle niin että sain pelätä koko talon syttyvän tuleen. 
Tai palannut talvilomalta. Tai kiivennyt kuumotellen kivääritehtaan portaat ylös, miettien minkälainen vuosi tästä mahtaisi tulla - samanlaista tunteiden heittelyä kuin edellisvuosi, vai vihdoin tasaisen sotkuista kuin valkoinen vesiväri jota roiskin epähuomiossa tietokoneeni päälle sunnuntai-iltana?

Ja nyt avasin juuri kauniin joulukalenterini ensimmäisen luukun. Katselen ulos ikivanhan kynttelikköni takaa harmaan ruskeaa maisemaa. Tässäkö on se joulu? 



Viime yö meni paremman sanan puutteesa täysin persiilleen. Liikaa ajatuksia, liikaa suklaanhimoa ja totaalisesti liikaa minecraft- pelivideoita. Niinpä kummallisessa innostuksenpuuskassa aloin selvitellä vanhoja kuvakansioitani marraskuun ajalta - kuvia joita olin ottanut aivan liikaa ja joita en ollut jaksanut edes selata läpi. 
Ja nyt vihdoin tein sen, eeddspeaksin höpötellessä taustalla kaikesta oudosta. Kävin läpi kaikki kuvat, laitoin valmiiksi kaikki parhaat, ja tadaa! Nyt saatte ne kaikki ihasteltavaksenne. (Menin nukkumaan suunnilleen kahden aikaan.)

Valaisuharjoituksia. Lisää kuvia koulublogista ♥




Kuisma. Mahdollisesti yksi parhaista studiokuvista joita olen koskaan ottanut, en edes tiedä miksi.


Portfolion minimalismi- kuva. Saatan lähiakoina esitellä teille koko portfolioni, se oli aika kiva vaikka itse sanonkin.

- Anni

lauantai 28. marraskuuta 2015

Maata näkyvissä 2015








 



Vedä henkeä nyt 
Olet kuolleista herännyt 
Kohti taivaanrantaa 
Kuolema on historiaa

Siltä minusta tuntui. Kuin olisin elossa.

- Anni

tiistai 10. marraskuuta 2015

uusi alku

Joskus on aika aloittaa alusta. Siinä vaiheessa kun luet kolmisen vuotta vanhoja blogitekstejäsi ja mietit: kuka helvetti tämä tyttö on? on todellakin aika aloittaa alusta, puhtaalta pöydältä. 



Nimeni on Anni. Olen vuosimallia 1998, asun Jyväskylässä, ja opiskelen toista vuotta valokuva-artesaaniksi. 
Olen valokuvaaja, kirjoitan kolmiosaisen fantasiaromaanin käsikirjoitusta jossa päämääränäni on saada se julkaistua jonain päivänä. Piirrän, luen, katselen elokuvia, kuuntelen musiikkia, olen kristitty (elämäni tärkein asia), feministi, ja oman elämäni fabulous queen


Toivun hitaasti ja varovasti masennuksesta. Paniikkikohtaukset, ahdistus ja väsymys ovat hyvin tyypillisiä termejä teksteissäni, mutta olen myös optimisti ja yritän löytää jokaisesta asiasta jotain hyvää. Olen sairastanut myös viimeiset 11 vuotta crohnin tautia, jonka kanssa nyt 5 vuotta on ollut varsinaista kädenvääntöä. 

Asioita jotka tekevät elämästäni elämisen arvoista, ovat taide, luonto, ruoka. Kirjastossa hyvän kirjan lukeminen, hyvän kaverin kanssa kahvilla käyminen, kesäsateessa avojaloin kävely, uudet vaatteet, mökillä meren äärellä loikoilu, hämärä talvinen metsä, ja pienien asioiden huomaaminen ympärilläni. Ne ovat asioita, jotka ovat tyypillistä minua. Olen yksinäinen susi, ja viihdyn parhaiten yksin. 





Suurin osa postauksistani kuitenkin tulee käsittelemään valokuvausta, sekä täyttymään valokuvista ja oudoista tarinoista niihin liittyen, sekä hehkuttamista oikeista kamera-asetuksista tai mahdollisista testissä olevista objektiiveista, sillä valokuvaaminen on intohimoni. Romaanini (toinen intohimoni) ja koulun takia en kuitenkaan tuskin tule olemaan superaktiivisena täällä, mutta seuraavista somekanavista minut löytää: 

Instagram: @annieliinaa 
Snapchat: @annieliinaa 
Ask.fm: @Anni_Elina
Sekä lisäksi koulublogini, johon laitan koulutehtäviäni: http://annieliina.blogspot.fi/


- Anni